Heräsin tänään yheltä ja sillonki kellon soittoon. Tiiä miten pitkään oisin posotellu ilman kelloa. Meni vähän pitkään eilinen ku jäin kattoon boksilta tallennuksia. En tiiä miksi mää yöllä tykkäisin tehä kaikkia niitä juttuja mitä en päivällä viiti/jaksa/halua. Esimerkiksi viime yönä teki kovasti mieli imuroida vaan säälin naapureita enkä alkanu moiseen. Teki mieli myös soittaa haitaria. En usko että siitäkään ois kovasti kiitosta herunu naapureilta ku vähän ne biisit vielä tökkii. Niinpä tyydyin hiljaa kattoon tallennuksia.
Aloin heti herättyäni siivuaan. Ensin raivaustyöt ja sitte imurointi ja pyykkikone laulamaan. Astiat koneeseen ja muuta pientä säätöä. Kuulostaa ehkä tehokkaalta mutta kaikki tuo vei kolmisen tuntia. Mulla ku on tapana pitää tämän tästä pieniä taukoja. Saatan istahtaa koneelle, kellahtaa sohvalle, jäähä penkomaan jotai tavaroita, lukemaan papereita tai mieleen saattaa juolahtaa jotain tärkiää mikä pitää hoitaa heti. Niinku nyt kävi.
Tilasin uuden mittarin tuohon insuliinipumppusysteemiin ku vanha veteli jo viimisiään. Hoitaja sitä koitti viikolla laittaa toimintakuntoon mutta ei se onnistunu ilman ohjetta. Niinpä askartelin sen ojennukseen ja nyt on taas helppo annostella insuliina ku on kaukosäädin. Entinen oli tosiaan jo vanha ja raihnanen mutta viiminen niitti oli se ku lokakuussa kävin Helsingissä, piti bluetooth ottaa lentokoneeseen mennessä pois päältä. Kävi sitte nii että en saanu sitä koskaan enää takas päälle ja osasyy siihen oli vanhan mittarin raihnasuus. Nyt se taas toimii ja elämä voi jatkaa verkkaista kulkuaan.
Tämän päivän kohokohta, toistaiseksi ainaki, oli kaupassa käynti. Kauppaan on matkaa noin satakunta metriä ulko-ovelta. Taitaa jäähä kaikkien suositusten alle melko vahvasti tuo päivän liikuntasuoritus. Tosin tullessa mulla oli kohtuullisen raskas kassi kädessä. Nokkelampi saattaa jo kuvan perusteella osata päätellä mistä kaupasta on kyse. Ja minkä malaisesta kaupasta Noitten lisäksi ostin joulutorttuja mutta kyseenalasen uutisoinnin vuoksi en päästäny niitä kuvaan. Herra mun vereni, onhan se nyt päivänselvää mitä siitä tulee ku yhistetään saksa ja suomalainen joulutorttu! Jep jep.
Opettelin haitariläksyä tuossa. Tuusulan polkka taipuu jo mutta melko köpösesti. Bassoja siihen pitää treenata, ne ku on jotenki hassut. Olin vielä hölmö opetellu ne väärin ja nyt pitää opetella pois väärästä, Sama pää kesät talvet. Tiistaina on seuraava tunti joten on täsä onneksi vielä aikaa. Pari kertaa päivässä ku treenaa nii hyvä siitä tulee.
Ohjelmassa on myös tämän joululahjan värkkäämiistä. Tästä tulee pöllölapanen mutta näyttää siltä että purkuun menee ku en osaa jättää tuota sisäpuolella juoksevaa lankaa riittävän löysälle ja valmis vantus vetää ittensä kurttuun. Ei hyvä, ei. Onneksi ei oo ollu puhetta minkä vuoden jouluksi nää valmistuu.
Nyt sanunaan ja telkkaria vahtaamaan. Mukavaa viikonloppua itse kullekin säädylle ja ollaan kiltisti ku tonttuja kuulemma juoksee pitkin ja poikin. Oonki ihmetelly että mikä meteli öisin kadulta kuuluu mutta kuulemma pikkutontut pikkujoulumatkalla kiljahtelevat riemusta kilttejä lapsia nähdessään.
Jeesjeesmoi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti