Home sweet home

Talvinen tervehys täältä kotua!

On lauantaipäivä ja pääsin eilen kotia sairaalasta. Tuntu vähän omituiselta ku lähin osastolta eristyksestä dialyysiin eristykseen. Hyppäsin taksiin ja ajelin kotia. Tää mahatauti ku on kuulemma herkästi tarttuvaa sorttia. Kai ne arveli että tuo pysyy visusti kotona, niinku oon melkei pysynyki. Mitä nyt tänään kävin kaupassa ja aptekissa hakemassa droppeja.
En saanu sairaalassa nukuttua toivotulla tavalla. Ku laitoin nukkuun yöllä kahen huiteilla, nukuin kertaakaan heräämättä, tai ees mitään tajuamatta yhteentoista. Se oliki paras yö pitkään aikaan. Mää ku ruukaan heräillä tämän tästä ja uni aina häiriintyy samalla. Lisäksi otin myös reilun tunnin päikkärit äsken. Vielä ku ens yönä kunnon unet nii hyvä on.

Uuella katetrilla tehtiin eilen eka dialyysi. Se toimi moitteettomasti mikä oli kuulemma odotettavissaki. Mua kyllä vähän jännitti onkohan näin mutta oli se. Sain sillo to ohjeistaa kirurgia ku meinas laittaa hepariinin sijaan sitraattia katetriin, että älä laita ku se on aiheuttanu veren hyytymistä letkustoihin hoidoissa eikä sitä käytetä ollenkaan OYS:n dialyysissä. Aiko (tottakai) varmistaa asian nefrologilta.
Etumus tuntuu tänään jo paljo paremmalta ku eilen eli se on alkanu paraneen hyvin. Tää kuva on otettu eilen .

Reikä katetrin ulostuloaukon vieressä on vanhan katetrin ulostuloaukko. Siihen ei laitettu tikkejä vaan pari strippiä ekaksi vuorokaudeksi ja se tuntu piisaavan hyvin. Noitten letkujen kautta siis tehään dialyysi eli veri kierrätetään koneen kautta; toinen tuo veren koneeseen ja tonen palauttaa sen kehoon. Punanen menee muistaakseni valtimoon eli arteriaan ja sininen laskimoon eli venaan.
Tuon ison lapun alla on reikä jonka kautta katetri on asetettu paikalleen. Siinä on yks ommel alla eikä saunaan tietysti saa mennä tikkien kanssa. Nähtäväksi jää pääsenkö joulusaunaan vai en.
Tän koko homman tarkotus oli saaha vanha katetri pois ku siinä kai oli lämpöilyä aiheuttava bakteeri ja tää uus on nyt ns. puhas. Jos lämpöily nyt loppuu, alkuvuodesta saan kovasti oottamani pd- eli vatsakalvokatetrin mahaan ja sen myötä pääsen alottaan kotihoidot.

Nyt on taas sellanen jännä tilanne että ei oo mitään ootettavaa jos ei joulua lasketa. Miksipä laskettaiskaan ku en sitä ootakaan muutaku ruuan osalta.
Meillä on äitin ja Sannan kans tapana käyä jouluostoksilla tässä heti joulun alla ja se on mukava perinne. Ostetaan mitä kukanenki haluaa tai tarttee ja rupatellaan niitä näitä. Käyään syömässä tai kahvilla eikä oo kiirettä pietty. Pari kertaa ollaan käyty kaupungilla mutta pääsääntösesti ostosreissu suuntautuu Kempeleen Zeppeliniin, tuohon aikansa jättiläiseen. Sitä on luvassa ens viikolle ja pe on kardiologilla käynti. Toki dialyysit on normisti mutta niitä ei lasketa ohjelmaksi.

Oon tutustellu täppärin kans. Monesti on käyny mielesä että onpa hyvä että ei oo kauheesti tapana nakella kamoja seinille, muuten se ois lentäny jo monta kertaa. Sairaalassa ollessa käytin sitä ja väkisinki sitä oppii käyttään ku käyttää vaan. Tänään voimasanoja ilmoille kirvotti se ku en osannu liittää tiedostoa sähköpostiin. Kyllä se sitte onnistu ku silitelin näyttöä joka suuntaan ja klikkailin kaikkia ilmestyneitä ikoneita. Onneksi jouluksi tulee sukulaispoika hoodeille joka tietää kaiken noista hommista. Hän jo pienenä neuvo mua kaikissa tekniikkaan liittyvässä asioissa.
Koitin yks ilta kirjottaa täppärillä ja se vasta oli hommaa. Yhen sormen tekniikkaki oli nopiampi ku sellanen varsinainen kirjottaminen, miksi sitä sanotaan ku kirjottaa esim. kaunokirjotusta näytölle.

Menee taas ihan lörpöttelyksi joten lopetan tähän. Mukavaa lauantai-illan jatkoa!